Eija Tiittanen on Lune Group Oy:n koordinaattori, joka on ollut Lunetten fani sen alkutaipaleelta asti.
Eija, kerropa miksi lähdit mukaan Lunette-porukkaan:
Kuulin Lunettesta ensi kerran vuonna 2005, kun se lanseerattiin Suomen markkinoille. Halusin kokeilla sitä, joten ostin itselleni kupin. Se on rakkautta samantien! Olin silloin hoitovapaalla ja minulla oli äitiystarvikkeiden nettikauppa, joten aloitin Lunetten jälleenmyyjänä. Kun poikani täytti 3 vuotta, palasin palkkatöihin. Vuoden kuluivat ja sitten eräänä kauniina päivänä päätin, että haluan muuttaa urani suuntaa. Laitoin viestiä Helille ja kysyin, olisiko hänellä töitä tarjolla. Halusin työskennellä jonkin merkittävän parissa ja Lunette on juuri sitä. Tämä tapahtui reilu kaksi vuotta sitten ja se on isoin töihin liittyvä käännekohta elämässäni tähän mennessä.
Mikä on sinun visiosi Lunetten tulevaisuudesta?
Lunette muuttaa naisten elämää, kaikkialla maailmassa. Lunette on tehnyt niin jo tuhansille ja se tulee vielä muuttamaan tuhansien, ehkä satojenkin tuhansien naisten elämää!
Mikä on tämänhetkinen lempikirjasi?
Luen paljon, ja minulla on paljon suosikkeja. Vaihtelen genrestä toiseen mielialan mukaan. Talven pimeyden vaihtuessa nyt kevään valoon olen lukenut paljon höyhenenkevyitä hömppäromaaneja, kuten Sophie Kinsellaa. Cecilia Ahernin kirjat saavat myös minut hymyilemään!
Lempielokuvasi:
Viimeisin minuun vaikuttanut elokuva on kyllä Black Swan. Se oli ahdistavuudessaan loistava!
Mitkä viisi asiaa otat mukaasi matkalle?
Kotiavaimet ja lompakon, tietty. Mutta jos ei lasketa niitä. Otan kännykän, huulikiillon, puuterin, aurinkolasit ja kalenterin. Käytän edelleen Timexin kalenteria, koska haluan kirjoittaa asiat muistiin ihan oikeasti kynällä. Aivan sama, vaikka olenkin vanhanaikainen.
Millaisesta kahvista pidät?
Tumma paahto, siihen lämmintä maitoa ja vähän sokeria. Pidän myös Café Lattesta.
Miten ystäväsi kuvailisivat sinua?
Voi ei. Toivottavasti olen heidän mielestään rehellinen, suvaitsevainen, hyvä ystävä, toisista välittävä ja vähän sekopäinenkin – ihan vähän vain.
Mistä historiallisesta aikakaudesta pidät?
Sanotaan että muinainen Egypti, joka tuntuu olevan suosittu meidän Lunette-naisten keskuudessa. Teini-ikäisenä luin paljon Egyptistä kertovia kirjoja ja annoin kissalleni nimeksi Osiris, joka on eyptiläinen kuoleman jumala (teiniangstia havaittavissa?).
Unelmien lomakohde?
Niitä on niin paljon! En ole käynyt koskaan Pariisissa, Roomassa, Ateenassa, Kairossa, New Yorkissa ja niin edelleen. Unelmien maailmanympärimatka, siinä ratkaisu!
Eniten käyttämäsi tekninen vempain?
Minulla on läppäri töissä ja toinen kotona. Joten niiden parissa vietän suurimman osan teknoajastani.
Suosikkisi mobiilisovelluksista?
Ainoa jota oikeasti käytän puhelimessani on Facebook (addikti?)..
Lemmikkejä?
Aiemmin mainittu Osiris-kissani (Osku) oli ilonani 19 vuotta. Mutta viime elokuussa jouduin lopettamaan Oskun enkä ole vieläkään valmis ottamaan uutta lemmikkiä. Ehkä jonain päivänä, jos poikani alkaa sellaista kovaan ääneen vaatia.. Onneksi ystävilläni on kissoja ja koiria, joita saa rapsutella ja välillä ottaa yökylään!
Rakkain esineesi?
Minulla ei oikein ole esineitä, jotka esim. pelastaisin tulipalosta henkeni uhalla. Mutta autoani kohtaan minulla on ehkä sentimentaalisia tunteita, myönnetään, koska se on edesmenneen isäni auto.
Lempiurheilulajisi talvella?
Tykkään luistella. Kotimme lähellä on hyvät ulkojäät, jossa käyn poikani kanssa luistelemassa. Hän pelaa jääkiekkoa, minä liihottelen ympäriinsä leikkien Kiira Korpea. Pakko myöntää, että olen epäsuomalainen siinä, että INHOAN hiihtämistä. Valitan. Mutta tänä talvena aloitin avantouinnin, joka on aika huikeaa! Uskon, että sen ansiosta säästyin pahoilta talviflunssilta.
Entäs kesällä?
Tunnetusti Suomen kesä on lämmin mutta lyhyt. Siksipä käyn uimassa järvessä ja loikoilemassa rannalla mahdollisimman paljon. Uin siis samassa jorpakossa kesät talvet. Ja samaa järveä kiertää myös kiva hiekkatie, jota paljon kävelen kesäaikaan. Alamäessä saatan jopa juostakin!
Mitä teet vapaapäivänäsi?
Yleensä hoidan kaikkia asioita, joita en työpäivänä ole ehtinyt: siivoan, pyykkään, juoksen asioilla ja kaupassa. Mutta välillä pitää vähän hemmotellakin itseään ja silloin kierrän kirppiksiä tai varaan itselleni kasvohoidon tai jotain muuta mukavaa.
Oletko päivä- vai yöihminen?
Ehdottomasti päiväihminen. Olen luovimmillani ja energisimmilläni aamupäivästä, ja silloin olen myös mukavassa kofeiinipörräyksessä. Puolen päivän jälkeen se on sitten yhtä alamäkeä..
Mistä sinut löytää lauantai-iltana klo 21?
Yleensä olen poikani kanssa kotona. Hän on tuohon aikaan jo nukkumassa, ja minä sohvalla katsomassa jotain hyvää leffaa.
Onko sinulla mottoa tai sinua inspiroivaa lainausta?
“You have to take risks. We will only understand the miracle of life fully when we allow the unexpected to happen.” – Paulo Coelho. Coelhon ajatukset ovat muutenkin inspiroivia.
Mikä naisena olemissa on parasta?
Me luomme elämää! Mikä on siistimpää kuin se? Poikani on minulle elämän tarkoitus, ehdottomasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti